Kaupungin moniydinmalli

Kävipä kerran niin, että kovin peitotutti. Siitäkin on jo vuosi... 

Sopivat langat piti löytää, ja tietenkin keksiä jonkinlainen idea siitä, millaisen torkkupeiton tekisin. Luin samaan aikaan maantieteen toista kurssia, ja siellä käsiteltiin kaupunkeja. Kuva kaupungin moniydinmallista sytytti lampun pääni päällä. Enää tarvitsi pohtia, miten kaupunki rakentuisi.

Päädyin perinteisiin isoäidinneliöihin ja ryhdyin työhön ilman aikomustakaan saada työstä mitenkään järkevän muotoista. Siitä tuli lopujen lopuksi iso, niin iso, että siihen voi kaksikin väsähtänyttä opiskelijaa kääriytyä samaan aikaan. Se onkin ollut jo kovassa käytössä.

Työn värit näkyvät parhaiten ensimmäisessä kuvassa, jälkimmäisistä ehkä saa jotain osviittaa muodosta. Niin ja lanka oli isoveljeä suurimmaksi osaksi (jämät käytetty edellisen postauksen patalappuun), ja sen lisäksi nallea ja vuorelman vetoa kaksinkertaisina. Eli paksua villasekoitelankaa kutosen koukulla. Toimii.

Viikon luontoääni

Ja tässä, rakkaat katsojat, näette yhden tämän ympäristön tyypillisimmistä lajeista. Se ei ole uhanalainen, päin vastoin, niitä riittää lähes riesaksi asti. Laji on levinnyt ympäri maailman, ja Suomessa se esiintyy erittäin runsaslukuisena. Tätä kaveria kutsutaan IKUISUUSPROJEKTIksi. Sille on tyypillistä kasvaa ajan myötä. Lajilla on myös aivan erityinen ääntelytapa. Se nimittäin kykenee telepaattisesti viestimään ohikulkijoiden kanssa. Tyypillistä IKUISUUSPROJEKTIn ääntelyä ovat "pitäisi kyllä.." ja "ei kyllä jaksaisi.." -alkuiset kirkaisut, sekä harvinaisempi "nyt kyllä.." -alkuinen kutsuhuuto. Tämä näkemämme IKUISUUSPROJEKTI on alalajiltaan Peittoprojekti. Peittoprojektit lisääntyvät täysin päinvastoin kuin ameebat, jotka jakautuvat. Täysikasvuinen Peittoprojekti nimittäin koostuu useasta nuoresta yksilöstä. Näin Peittoprojekti saavuttaa sukukypsyytensä, jolloin se alkaa lähettää aivan uudenlaisia kutsuja: "Mitäpä jos aloittaisin toisen..." ja "Tuon kanssa sopisi kyllä...". Näin Peittoprojektit ja muutkin IKUISUUSPROJEKTIt leviävät vaarallisen kovaa vauhtia. Vain aika näyttää, miten IKUISUUSPROJEKTIen leviäminen vaikuttaa muuhun lajistoon.

 Yllä voitte nähdä IKUISUUSPROJEKTIn munia...

 ....Tässä taas on lähikuva nuoren yksilön kuvioinnista...

...Nuoret yksilöt odottavat vielä loppujen munien kuoriutumista, ennenkuin ne alkavat yhdistymään täysikasvuiseksi olennoksi.




P.S. Kuuliko kukaan muu päässään Avaran luonnon lukijan äänen lukiessaan tekstiä?