Joulufiilis

Joko näin marraskuun lopussa saa olla joulufiilis? Saahan? 

Neuloskelin nämä sukat jo lokakuussa, mutta jostain kumman syystä päätteleminen vähän jäi... Onneksi, koska nyt satoi lunta, jota vasten jouluisen väriset Ditherit oli kiva kuvata. Kirjoneuleeseen löytyy siis kaavio Ravelrystä, kantapään, alun joustimet ja kärkikavennukset soveltelin itse. Kiilakavennukset on jalkapohjassa, ettei Voimassa olisi aistittavissa häiriöitä.

Tarkoituksena oli saada tästä kaverille joululahjaneule, mutta vahingossa niistä tulikin minun kokoiseni. Toimisivat siis kyseisellä kaverilla lähinnä joulusukkana takanreunuksella, ovat sen verran isot... Ehkä näille joku loppusijoituspaikka löytyy, tai sitten ne on pakko pitää itse. Olisikin ihan hirveää saada kirjoneulesukat sävy sävyyn hameen kanssa...

Tämä tyttö lähtee nyt juomaan glögiä ja kuuntelemaan herkkiä joululauluja. Niin ja toivomaan että lumi pysyisi maassa.

Kaupungin moniydinmalli

Kävipä kerran niin, että kovin peitotutti. Siitäkin on jo vuosi... 

Sopivat langat piti löytää, ja tietenkin keksiä jonkinlainen idea siitä, millaisen torkkupeiton tekisin. Luin samaan aikaan maantieteen toista kurssia, ja siellä käsiteltiin kaupunkeja. Kuva kaupungin moniydinmallista sytytti lampun pääni päällä. Enää tarvitsi pohtia, miten kaupunki rakentuisi.

Päädyin perinteisiin isoäidinneliöihin ja ryhdyin työhön ilman aikomustakaan saada työstä mitenkään järkevän muotoista. Siitä tuli lopujen lopuksi iso, niin iso, että siihen voi kaksikin väsähtänyttä opiskelijaa kääriytyä samaan aikaan. Se onkin ollut jo kovassa käytössä.

Työn värit näkyvät parhaiten ensimmäisessä kuvassa, jälkimmäisistä ehkä saa jotain osviittaa muodosta. Niin ja lanka oli isoveljeä suurimmaksi osaksi (jämät käytetty edellisen postauksen patalappuun), ja sen lisäksi nallea ja vuorelman vetoa kaksinkertaisina. Eli paksua villasekoitelankaa kutosen koukulla. Toimii.

Välipalaksi jämiä

Taas on tovi vierähtänyt. Kaikkea on kyllä valmistunut, mutta kuvauspuoli on jäänyt vähäiseksi... Ja sitten sukat sun muut ovatkin jo olleet maailmalla! Tämän villaisen välipalan tajusin kuitenkin kuvata (eikä se ole minnekään luotani katoamassakaan, se sopii hienosti yhteen viimesyksyisen peittoprojektin, jonka kuvaamisen olen näköjään myös unohtanut autuaasti, kanssa).

Tässä siis mummokuutiopatalappu, lankana novitan isoveljen jämät (jes, nyt ne on loppu kokonaan!!) ja virkattu puisella 4.50mm virkkuukoukulla. Kokoa lapulla on suuren kattilanpohjan verran. Tämän päivityksen myötä voisin inspiroitua kuvaamaan sen peitonkin, josta nuo jämät siis ovat jääneet. Aurinkoista loppukesän päivää!

aika syksyistä

 

Tongin perjantaina jämälankapussiani, ja löysin paljon syksyisiä värejä. Sain loistoidean ja kerin niistä kaksi kerää vielä sen aamun aikana. Keristä raidoittamalla syntyi kaulahuivi, joka varmaankin jää omaa kaulaa lämmittämään.

 

 

Mitä: kaulahuivi

Mistä: jämistä

Miten: neuloen 3.5 sukkapuikoilla

 

Ja koska olen aina ajoissa enkä ikinä yhtään mattimyöhänen, niin päätin osallistua tällä Silmukan saalistus - ja Pipon ytimestä -blogien Silmukan ytimestä -haasteeseen, jonka syyskuun aiheena oli ruska. Aikaa osallistuahan oli syyskuun loppuun asti, ja sain huivin valmiiksi puolisen tuntia sitten.

 

Myöhäinen tai ei, mutta padappappappaaa aim laavin it!

Aika kesäistä

Kesä. Värit. Ehkä musta tuleekin luontokuvaaja isona?


P.s. Ne sukat, jotka aloitin eilen auringonpaisteessa, valmistuivat tänään. Perussukkaa nirkkoreunalla ja ainaoikeaisella tiimalasikantapäällä... Oikeastaan aika samanoloiset kuin edellisetkin sukat, alun joustimen sijaan oli vain nirkkoreuna... Valitettavasti kuvatodisteet puuttuvat!

Poutapilven laitaa aina ääriin maan...

Siinä se kaappi nyt on, jonne armaat neulomukset ynnämuut on sullottu. Oli muuten harvinaisen vaativa homma löytää riittävästi nuppineuloja töiden kiinnittämiseen! Näistä siis huivi, huivi ja portfolio olivat kässänkurssilla tehtyjä, loppuja olen tehnyt muutenvaan viime jakson aikana... tosin sekaan ovat eksyneet myös jäämerisukat, jotka syntyivät jo kesällä!

Tässä vielä vitriinistä kuvaa. näkyy muuten kuvaajan kivaakin kivempi koulureppu heijastuksena!


Nämä kaverit onkin jo täällä esitelty..



...nämä taas esitellään myöhemmin tarkemmin...


Blogin mainontaa.. :D eriparipeukkulapaset. Tuolla mallilla olenkin tehnyt jo aiemmin yhdet, tosin ne ovat aika paljon värikkäämmät... Täyskäytössä ne kyllä ovat ja kuulemma on juuri sopivat.


Tänään olikin kirpsakka ilma kun pääsin koululta lähtemään kera ystäväin, mutta niin ihanan näköistä että pakko oli pari kuvaa napsaista.



Toivottavasti tänätalvena tulisi paljon hyviä lumisia kelejä, tällainen sää on kyllä paras! Vaikka kyllä se lumisotakin on ihan kivaa... ;)

Tehysukat(ko?)

Tein siisTiiQ:n mahtavalla ohjeella sukkaset. Kyseessä on siis Merenkulkijasukat, ne siniset, mutta olisihan se ollut ihan tylsää neuloa samalla värillä kuin kuvassa, joten päätin käyttää punaista lankaa, ja naureskelin, että hehheh, niistä tuleekin Punaisenmerenkulkijat.




Ensimmäisen mallikerran tehtyäni huomasin sen muistuttavan jotain aivan muuta, kuin köysisolmuja, niinkuin olin aluksi ajatellut. Siinähän oli ilmiselvästi Tehyn merkki!





Yllättävän paljon näyttävät myös siltä jousipyssyn nuolen väärän pään sulkajutulta!




Jaloissa kyllä ovat ihanat, ja nuo mallikerratkin näyttävät neulomisaikaisista mielleyhtymistä huolimatta jalassa ollessaan ihan kiertyneiltä köysiltä. Näistä siis piti tulla joululahja ystävälle, mutta jotenkin ihan vahingossa (miten siinä niin pääsikin käymään?!) merimiekkossukista tulikin juuri sopivat omaan jalkaan. Tästä taisikin tulla uusi lempparimalli, luulen että näitä syntyy vielä joskus lisää! Kuvat eivät oikein tee oikeutta, mutta onneksi edes tuo viimeinen tuo esiin sukkasten parhaat puolet:) Joutuivat raukkaparat vähän valmistumisensa jälkeen näytteille, siitä lisää myöhemmin.